Menu

Arvostelu: Wasteland 2 Director’s Cut (PS4) – ydinlaskeuman jalanjäljissä

InXile entertainmentin Wasteland 2 on yksi suurista Kickstarter-menestyjistä: Brian Fargon luotsaama projekti keräsi faneilta rahoitusvaiheessa lähes kolmen miljoonan taalan potin. PC:lle viime syksynä julkaistu roolipeli saapui nyt myös konsolipelaajien iloksi PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle, vieläpä graafisesti paranneltuna ja ominaisuuksiltaan viilattuna ohjaajan versiona. Hurraa! Vihdoin ja viimein muillakin kuin PC-herrasrodun edustajilla on tilaisuus astua postapokalyptisten lainvalvojien saappaisiin. Ja usko pois, nämä bootsit kannattaa täyttää, mikäli vanhan ajan isometriset ropet vuoropohjaisella taistelulla ovat yhtään mieleesi.

En ole pelannut alkuperäistä Wastelandia, mutta ensimmäisen ja toisen Falloutin kulutin aikoinaan puhki. Siksi on muikeaa huomata, että tämä toinen Wasteland voisi ihan hyvin olla se kolmas klassinen 2D-Fallout – niin vahvasti ydinlaskeuman perintö on läsnä. Ei toisaalta mikään ihme, olihan Fargolla oma roolinsa niidenkin tuotannossa. Tosin Wasteland 2 maalaa hengenheimolaisistaan eroavan kuvan ydintuhon jälkeisestä maailmasta, joka on yhtä aikaa sekä armoton että lohdullinen. Vastoin kaikkia odotuksia aavikoilla ei vallitsekaan pelkkä anarkia eivätkä arot ole pelkkää santaa ja soraa, vaan dyynien kupeessa esiintyy paikoitellen vehreyttäkin.

wl1

Tuhkasta nousee laki ja järjestys

Olipa kerran vaihtoehtoisen historian ydinsota vuonna 1998 ja ihmisillä paha mieli. Sitten tuhkista nousi muutama kovanaama pistämään atomipommien moukaroiman maailman takaisin ruotuun. Syntyi Desert Rangers -organisaatio, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat järjestyksen ylläpitäminen, siviilien puolustaminen ja vähäosaisten auttaminen säälimättömien ryöstelijöiden, puolisotilaallisten joukkojen, hirvittävien mutanttien ja hullujen robottien keskellä. Ei mikään mukava jopi – virkaa hoitaessa elinajanodotteet ovat mitä ovat – mutta jonkunhan se on tehtävä. Kylmänä esimerkkinä toimii ensimmäisestäkin osasta tuttu virkaveli Ace, jonka murhaajien löytäminen toimii lähtölaukauksena koko tarinalle.

Ensin pitää kuitenkin luoda nelihenkinen Desert Rangers -tiimi. Ryhmään voi poimia valmiit hahmot tai kustomoida omansa, jolloin pistepohjainen hahmonluonti sujuu helposti. Ensin määritellään fyysiset ja henkiset ominaisuudet, sellaiset kuin voima, karisma, nopeus, äly ja niin edelleen. Sen jälkeen pisteytetään erityistaidot: erilaiset aseluokat, räjähteet, tiirikointi, hakkerointi ynnä muut kyvyt. Lopuksi hahmolle voi antaa jonkin oikun, vaikkapa opportunismin tai psykopatian – tämä on ohjaajan versioon lisätty uusi kikka. Väärin painotetut tyypit saavat surun hiipimään puseroon erämaan keskellä, joten posse kannattaa koostaa huolella. Matkan varrella tiimin voi liittyä vahvistusta NPC-hahmojen muodossa.

wl2

Konsolikäännös on uskollinen PC-esikuvalleen. Porukan käskyttäminen tapahtuu lintuperspektiivistä pyöriteltävän ja liikuteltavan kameran avustamana. Homma toimii padilla yllättävän hyvin, vaikka käyttöliittymän sisäistämisessä hetki meneekin. Vasemmalla tatilla kontrolloidaan ryhmää, oikealla kameraa. Liipaisimet avaavat ruudulle pyöreät kyky- ja komentovalikot, esimerkiksi oikean liipaisimen takaa löytyvät hyökkäämiseen ja aseisiin liittyvät toiminnot. Vasemmassa valikossa ovat tiirikoinnit, ensiavut ynnä muut rauhanomaiset käskyt. Bumperit toimivat kohteen tai maalin valitsimena. Ei hiiriohjauksen veroista, mutta riittävän sujuvaa kuitenkin että homma pysyy viihdyttävänä konsolilla.

Vaarallinen maailma täynnä tekemistä

Arizonan ja Kalifornian seuduille sijoittuva peli tarjoaa seikkailua ja tekemistä koko rahan edestä. Maailmankartalla lokaatiosta toiseen sahatessa Acen kuolemasta alkaneen vyyhdin selvittely paisuu ja haarautuu kymmeniä tunteja kestäväksi tarinaksi. Kaikki mahdolliset sivutehtävätkin hoitamalla Wasteland 2 kellottaa mittariin reippaasti yli sata tuntia. Radioaktiivista erämaata kompatessa vastaan tulee paitsi murhanhimoisia roistoja, myös laumoittain Desert Rangersien jelppiä kaipaavia sivullisia. Tehtäviä ja firaabelihommia riittää laidasta laitaan, mutta käsikirjoituksen kanssa on tehty hyvää työtä. Tavallisesti tylsät ”toimittaisitko objektin X henkilölle Y” -lähettirunditkin jaksaa juosta taitavasti rakennetun maailman takia.

wl3

Aina ei auktoriteetti toimi tai puhe tepsi, jolloin lakia luetaan lyijyn avulla. Kahakan alkaessa maahan piirtyy ruudukko jolla operoidaan toimintapisteitä käyttämällä. Jokainen liike on siis harkittava tarkkaan – ampuako, juostako suojaan kiven taakse vai ladatako ase? Suojien käytöllä ja korkeuserojen hyödyntämisellä on merkitystä, sillä avopaikkaan jäänyt tumpelo rei’itetään nopeasti. Taistelut ovat haastavia, sillä ammukset ovat monesti kortilla ja sidontatarpeet vähissä. Jos oma puolikuntoinen porukka yllätetään lippaat tyhjinä, on syytä laittaa kädet ristiin kyynärpäitä myöten. Ja auta armias, jos reikärauta menee jumiin kesken kaiken tai 75 prosentin todennäköisyydellä osuva kuti meneekin kriittisellä hetkellä ohi. Erämaa on vaativa isäntä. Onneksi pelistä löytyy kätevä pikatallennus, jota kannattaa käyttää joka käänteessä.

wl4

Tehtäviä suorittamalla ja väkeä listimällä kokemuspisteet karttuvat ja hahmojen tasot kasvavat silmissä. Pointseja voi sijoittaa vähän sinne tänne tai sitten kasvattaa sankareistaan pikku hiljaa varsinaisia erityisalojen asiantuntijoita. Etenkin lääkintäpuoleen ja kirurgiaan kannattaa panostaa, muuten paikka Acen vieressä on taattu. Inventaario täyttyy samaa vauhtia: arkut, kirstut, kassakaapit ja tapetut viholliset tulee käytyä aina läpi parempien aseiden ja ammusten toivossa. Tarpeetonta roinaa tarttuu reppuun sitäkin enemmän.

Koska erämaan aroilla riittää väkeä, dialogia pusketaan ruudulle valtavasti sekä puhuttuna että tekstinä. Ohjaajan versioon on lisätty nauhoitettua puhetta entisestään, mutta pelkkää tekstiä on silti paljon. Kurjinta on, että PC-juuret näkyvät ikävästi tekstin liian pienenä fonttikokona. Parin metrin katseluetäisyydellä tekstit ovat juuri ja juuri luettavissa 50-tuumaiselta ruudulta ilman siristelemistä, mutta pienempien tuumakokojen kanssa saattaa olla hankaluuksia. Sääli, sillä kirjoitettu dialogi on hyvää ja verbaalinen huumori kukkii usein. Myös populäärikulttuuriviittauksia on ujutettu mukaan runsaasti unohtamatta muutamien esineiden koomisia kuvaustekstejä. Nauroin makeasti kun kuolleen pahiksen kamoista löytyi legendaarinen Power Glove.

wl5

Moderni klassikko rajatulle kohderyhmälle

Grafiikan ja äänipuolen suhteen Wasteland 2: Director’s Cut on ihan kelvollinen tuotos. Grafiikkamoottori on tässä versiossa päivitetty uuteen Unity 5:een, mutta mistään silmäkarkista ei edelleenkään voida puhua. Toisaalta peli onkin tehty tarkasti rajatulle kohderyhmälle, joka arvostaa sitä muiden kuin ulkoisten ansioiden johdosta. Tarina, maailma, toiminta, hahmot ja vapaus – ne ovat kantavia voimia. Audiotarjonnassa ei ole nokan koputtamista. Puhutut repliikit ovat laadultaan pääsääntöisesti hyviä, ja akustinen kitara maalailee taustalle countrytunnelmia noisen kanssa flirttailevan ambient-pörinän kera.

Harmia aiheuttavat vain satunnaiset bugit, ja valitettavasti pientä epävakautta ilmenee aika-ajoin kaatuilun muodossa. Ei onneksi usein, mutta harmittaa se silti jos tilttauksen takia menettää jo pelattuja minuutteja. Senkin takia jatkuva tallentaminen on enemmän kuin suotavaa.

wl6

Jos tekniset murheet unohdetaan, Wasteland 2 on toteutunut unelma vanhoille Black Isle Studios -faneille ja yläviistosta kuvatun roolipelaamisen ystäville. Se nousee genrensä legendojen joukkoon omilla ansioillaan ja varmasti haastaa pian saapuvan jättiläisen, Fallout 4:n, ainakin tietyssä kohderyhmässä. Kiitos, inXile entertainment, kun toit vanhat hyvät ajat takaisin!

Tähtiä: 4/5
Kehittäjä: inXile Entertainment
Julkaisija: Deep Silver
Alustat: PC, PS4, Xbox One
Retrolordi.com kiittää arvostelukappaleesta!

Ei kommentteja